Voit tutustua Rescuepäivään tapahtuman Facebook-sivuilla https://www.facebook.com/rescuepaiva/?fref=ts

Michanekin mukaan kaikki hevoset ovat elimistöltään toistensa kaltaisia. Jos haluaa oppia hyvää hevostenpitoa, täytyy ensin oppia mahdollisimman paljon siitä, millainen eläin hevonen on ja miten se luonnossa elää. Hevonen on kehittynyt tulemaan toimeen luonnossa, ja vaikka voimme nopeasti jalostaa hevosista kookkaampia tai tietyn värisiä, emme voi jalostaa hevosesta elimistöltään tai käyttäytymiseltään täysin toisenlaista.

– Hevosten pitää saada liikkua paljon. Luonnossa ne kävelevät noin 20 kilometriä vuorokaudessa. Ne syövät koko ajan. Oma lauma on niille tärkeä: ne näkevät mieluummin nälkää kuin jättävät laumansa.

Michanek kertoi myös, että luonnossa hevosen aikabudjetti eli se, mitä se tekee mihinkin aikaan vuorokaudesta, on päinvastainen kuin ihmisen.

– Hevonen ei nuku pitkiä aikoja. Syvää REM-unta se tarvitsee noin tunnin vuorokaudesta ja hevonen lepäilee eniten päiväsaikaan. Yöllä se käyttäisi valtaosan ajastaan kävellen ja syöden. Jos yritämme saada hevonen toimimaan meidän aikabudjetin mukaan, menemme väärään suuntaan. Hevosen ei tarvitse olla sisällä nukkumassa öisin koska se on aktiivinen öisin.

Karsina on kaukana luonnollisesta

Jos puhumme urheiluhevosista, mitä urheiluhevonen tarvitsee? Michanek erittelee viisi kohtaa, joka kilpahevonen tarvitsee menestyäkseen:

•    Lahjakkuutta eli oikeanlainen perimä
•    Hyvä valmennus
•    Hyvä ruokinta
•    Hyvä terveys
•    Hyvä henkinen terveys
– Me voimme vaikuttaa neljään viimeiseen kohtaan hevostenpidollamme, Per Michanek toteaa.

– Voit ehkä ajatella, ettei valmennuksella ja hevostenpidolla ole yhteyttä mutta näin kuitenkin on: Jos annat hevosen liikkua itsekseen, tämä vaikuttaa valmennuksen tavoin ja antaa hevoselle hyvän peruskunnon.

Hevosen hyvä ruokinta on helppoa: hyvälaatuista karkearehua eli heinää ja tarvittaessa väkirehua.

– Jotkut hevoset toki työskentelevät paljon mutta useimmat eivät. On helppo antaa hevoselle kaikki tarvittava. Esimerkiksi lypsylehmien ruokinta on paljon vaikeampi suunnitella.

Terveys on kilpahevoselle erittäin tärkeä. Jollei hevonen ole terve, se ei suorita. Hevosen terveyteen voi vaikuttaa pito-olosuhteilla.

Henkinen terveys tarkoittaa sitä, että hevonen on tyytyväinen elämäänsä.

– Ostamme hevosia radoilta Ruotsissa ja usein käy niin, että kun ne siirtyvät parempaan ympäristöön meille niiden tuloksetkin paranevat. Pito-olosuhteilla voit siis vaikuttaa siihen, miten hyvä kilpahevosesta tulee.

Liikkuminen vahvistaa

Michanek kertoo pitävänsä hevostenpidossa kaikista vahingollisimpana liikkumattomuutta.

– Luonnossa hevonen liikkuu koko ajan. Liikkuminen vahvistaa jalkoja ja kavioita. Hevosen ruuansulatuskin tarvitsee liikettä toimiakseen kunnolla. Jalkojen verisuonisto tarvitsee lihasten pumppaavaa liikettä toimiakseen. Jos sinulla on urheiluhevonen, toimiva verenkierto on sille todella tärkeä. Ei ainoastaan suorituksen aikana vaan myös loppuvuorokauden ajan varmistamaan kehityksen ja paranemisen.

– Kaikki kudokset sopeutuvat työntekoon. Jos treenaat paljon, luut voimistuvat. Tämä koskee myös muita kudoksia, ligamentteja ja jänteitä. Jos annat niille paljon työtä, ne vahvistuvat.

Michanekin mukaan kaikista tärkein on, että varsa liikkuu kahtena ensimmäisenä elinvuotenaan. Sen jälkeenkin voidaan tehdä paljon sen kestävyyden ja terveyden eteen, muttei enää yhtä paljon.

Liikkumattomuudessa kärsii myös nivelten luita ympäröivä rusto, sillä se saa ravintoaineita nivelnesteestä, joka liikkuu kun nivel liikkuu. Samalla poistuu kuona-aineita. Jos nivel on pitkään paikallaan, rusto alkaa tuhoutua.
Toinen liikkumattomuuden aiheuttama ongelma liittyy ruoansulatukseen. Michanek kertoo tutkimuksesta, jossa selvitettiin hevosklinikalle tulevien, suolikiertymästä kärsivien hevosten taustatietoja. Karsinassa seisominen yli viisinkertaisti riskin suolikiertymille.

– Sanoin ennen, että pihatossa elävillä hevosilla ei koskaan ole ähkyjä, mutta eihän se pidä paikkansa. Meillä on ollut hevosia pihatossa 30 vuotta ja viime vuonna meillä oli ensimmäinen ähky. Sitä siis tapahtuu, mutta se on varsin harvinaista.

Kilpahevosen elimistön pitää saada oppia
Michanek näyttää valokuvaa, jossa kaksi hevosta leikkii aidan yli savisella laitumella.

– Kun hevonen seisoo paikallaan karsinassa sen hermosto ei opi mitään. Nämä hevoset leikkivät liukkaalla pinnalla ja niin ne oppivat pärjäämään liukkaalla. Minusta on myös hyvä, että ne liikkuvat kovalla ja jäätyneellä alustalla. Jokainen karsinassa vietetty tunti vähentää niiden oppimisaikaa.

Michanek puhuu varsinkin sellaisten hevosten puolesta, jotka joutuvat viettämään suurimman osan vuorokaudestaan karsinassa.

– Monet ihmiset päästävät hevosensa ulos aamukuudelta ja tuovat ne sisälle iltakahdeksalta ja tässä on varmasti tarpeeksi ulkona oloa. Mutta jotkut pitävät kilpahevosensa karsinassa 23 tuntia vuorokaudessa. Tämä on hulluutta. Miten ne voisivat olla terveitä? Ihmiset ajattelevat, että kun hevonen tekee raskasta työtä, sen pitää saada levätä, mutta mitä kovempaa työtä hevonen tekee, sitä tärkeämpää sen on saada liikkua paljon vuorokauden muina tunteina.

Hevonen ei ole ihminen

Michanek myöntää 30 vuodenkin jälkeen itse vielä säälivänsä hevosiaan, kun on esimerkiksi sakea lumimyrsky ulkona.

– Ajattelen, että raukat, siellä ne seisovat sisällä värjöttelemässä. Sitten käyn keskellä yötä katsomassa, ja ne lepäävät täysin tyytyväisinä keskellä tarhaa. Hevonen ei ole ihminen: se on kehittynyt pärjäämään erinomaisesti todella kylmissä olosuhteissa. Minulle se olisi kova elämä, hevosille ei.

Michanekin hevosten menestys kilparadoilla puhuu puolestaan.

– Kun eräät ravivalmentajat sanoivat, että kyllähän sinun harrastehevoset voivat asua pihatossa tein yhteenvedon hevostemme tuloksista viiden vuoden ajalta. 118 lähdöstä ne voittivat 25 prosenttia ja jokainen hevonen ansaitsi keskimäärin 14 000 kruunua per lähtö. Kyllä ravihevoset tekevät töitä, mutta risuestelaukkaurheilu on kyllä vielä piirun verran vaativampaa.

Minna Tallberg

Eläintenkouluttaja

Eläintenviikko.fi-sivuston blogikirjoitukset eivät edusta SEYn vaan kirjoittajan tai hänen edustamansa organisaation kantaa.

Ratsastuskoulussa hevoset viettävät säännöllistä elämää ja saavat ulkoilla lajitovereidensa kanssa. Siksi on hyvä kunnioittaa tallin aukioloaikoja, jotka on usein suunniteltu juuri hevosten lepoa ajatellen.

Perinteisesti hevoset tulevat sisälle karsinoihin ennen ratsastustuntien alkua. Ratsastuskoululainen voi ennen tunnin alkua parhaiten varmistaa hevosen hyvinvoinnin saapumalla ajoissa varustamaan hevosta tunnille. Kiireetön yhdessäolo hevosen kanssa tuo myös ratsastajalle hyvää mieltä, ja päivän murheet unohtuvat kumisuan pyörityksessä. Useimmat hevoset nauttivat harjaamisesta, ja samalla ratsastaja valmistautuu tulevalle tunnille ja luo jo yhteyden hevoseen. Hevosen päivän mielentila tulee samalla huomioitua.

Hyvä ja kokenut ratsastaja voi tarkistaa hevosen fyysisen terveydentilan ja huomauttaa tallihenkilökunnalle, jos jokin asia mietityttää. Kavioita puhdistaessaan huomaa helposti, jos esimerkiksi jokin kenkä heiluu tai on irronnut.

Varusteiden laittamisessa huomioidaan jokaisen hevosen erityispiirteet. Satuloinnissa tulee olla huolellinen, jotta hevonen ei saa hankaumia esimerkiksi rutussa olevasta huovasta. Satulavyön kiristys tehdään hevosystävällisimmin pikkuhiljaa kiristämällä. Talli- ja hevoskohtaisia ohjeita tulee toki noudattaa. Metalliset kuolaimet on syytä lämmittää hyvin omilla käsillä, sillä kylmä metalli tuntuu ikävältä hevosen suussa. Suitset asetellaan huolellisesti tallin ohjeiden mukaan niin, etteivät ne hankaa.

Ennen ratsastustuntia on hyvä, että ratsastajan lihakset ovat jo valmiiksi lämpimät. Tallimatka pyöräillen ja alkukävelyt hevosta taluttaen voivat olla hyviä keinoja tähän. Toki hevosta harjatessa voi myös tulla lämmin. Mutta missä mielentilassa ja lihasten kunnossa saapuu kiireessä suoraan toimistolta autolla ajanut ratsastaja, jonka hevonen on varustettu tunnille valmiiksi? Ratsastustunnistakin saa irti aivan eri lailla, kun siihen ehtii valmistautua.

Ratsastustunnilla edetään ratsastuksenopettajan ohjeiden mukaisesti. Hevosen hyvinvointia edistää, jos sille annetut avut ovat selkeitä ja johdonmukaisia. Hevonen ei ymmärrä, jos siltä vaaditaan asioita, joihin sitä ei ole koulutettu tai siltä pyydetään useampaa asiaa yhtä aikaa. Opetushevosta voi kehua, kun se toimii toivotulla tavalla. Palkkio voi olla myötääminen ohjasta, äänellä kehuminen tai sään rapsuttaminen.

Ratsastajan kunto ja kehonhallinta vaikuttavat vahvasti ratsastajan tasapainoon ja samalla hevosen hyvinvointiin. Aloitteleva ratsastaja voi aluksi pitää kiinni erillisestä kahvasta tms., jotta ei tule vahingossa roikkuneeksi hevosen ohjissa. Hevosen suu on herkkä, joten hyvässä tasapainossa istuva ratsastaja osaa hallita vartalonsa ja kädet, jolloin ohjien tuntuma hevosen suuhun säilyy tasaisena ja pehmeänä. Jos ratsastaja ei harrasta muuta liikuntaa, voisi suositella tallin oheisliikuntapalveluita tai vaikkapa tallille pyöräilyä kunnon kohottamiseksi. Ratsastuksenopettaja osaa myös antaa vinkkejä, miten omaa tasapainoa ja kuntoa voisi parantaa.

Ratsastustunnin jälkeen hevonen riisutaan varusteista. Satulavyötä löysätään pikkuhiljaa ja kuolaimet otetaan varovasti pois hevosen suusta. Niitä ei saa repäistä äkillisesti! Jos hevoselle on tullut hiki, se voidaan pestä sienellä tai kuivunut hiki voidaan harjata pois. On erittäin tärkeää noudattaa tallin antamia ohjeita hevosen hoidossa, sillä tallin oma väki tuntee hevoset hyvin ja osaa ohjeistaa, miten juuri kyseistä yksilöä hoidetaan parhaiten.

Puhtaat ja ehjät varusteet ovat hevoselle miellyttäviä. Kuolainten pesu on tärkeää, sillä likaiset kuolaimet voivat aiheuttaa hiertymiä hevosen suuhun. Hevosen hyvinvointiin vaikuttaa myös se, että hevosen varusteet ovat omilla paikoillaan. Näin kukaan ei laita vahingossa vääriä varusteita, jotka voisivat olla kyseiselle hevoselle täysin epäsopivia.

Ratsastuskoulun oppilas voi oppia lisää hevosista ja ratsastuksesta seuraamalla muiden tunteja. Hevostaitoja voi opiskella vaikkapa seuraamalla aidan ulkopuolelta hevosten käyttäytymistä laitumella tai tarhassa. Tallit ja ratsastusseurat järjestävät erilaisia hevostaitokerhoja ja koulutusiltoja, joissa käsitellään hevosten käyttäytymistä ja hevosten käsittelyä. Lisätieto auttaa meitä kaikkia kehittymään paremmiksi ratsastajiksi ja hevostuntijoiksi!

Kielo Kestinmäki

Tallipäällikkö

Suomen Ratsastajainliitto ry

Eläintenviikko.fi-sivuston blogikirjoitukset eivät edusta SEYn vaan kirjoittajan tai hänen edustamansa organisaation kantaa.

Kaikessa harrastamisessa on hevosen hyvinvointi tärkein lähtökohta. Tehtävät päätökset peilataan hevosen hyvinvointiin ja hevosesta huolehtiminen on omistajan velvoite. Omistajan ollessa alaikäinen on hevosesta vastuussa hänen huoltajansa.

Vastuullinen hevosenomistaminen käsittää hevosen hyvinvoinnin näkökulmasta monta asiaa. Jo ennen hevosen hankkimista kannattaa puntaroida tarkkaan, onko sinulla aikaa ja varaa pitää hevosta. Hevosen hankintahinta on yksi kuluerä, mutta pidemmän päälle suurimmat kulut muodostuvat hevosen ylläpidosta: tallivuokra, rehut, kengitykset, vakuutukset, ennakoiva terveydenhuolto ja varusteet maksavat yllättävän paljon. Omistajan on myös varauduttava yllättäviin eläinlääkärikuluihin – elävien eläinten kanssa ne ovat ennemminkin sääntö kuin poikkeus.

Hevonen kannattaa tarkastuttaa eläinlääkärillä ennen ostopäätöstä. Soveltuuhan hevonen varmasti suunniteltuun käyttötarkoitukseen? Myös kauppaan liittyvät asiakirjat ja muut velvoitteet on syytä tehdä huolella. Esimerkkeinä näistä ovat kauppakirja, omistajanvaihdosilmoitus rekisterin pitäjälle ja tarvittaessa hevosen rekisteröinti. Jos olet itse epävarma, kysy ammattilaisilta apua.

Vastuullista hevosenomistamista on myös valita hevosen täysihoitotalli tai valmentaja sillä perusteella, että hevoselle taataan paras mahdollinen hyvinvointi. Myös yritystoimintaan liittyvien velvoitteiden ja esimerkiksi tallin ympäristöasioiden on oltava hoidettu esimerkillisellä ja kestävällä tavalla. Hevosenomistajan tulee aina myös vaatia, että hoito- ja valmennussopimukset tehdään asianmukaisesti kirjallisina. Tällöin asioita mietitään yhdessä tallinpitäjän kanssa ja ne kirjataan ylös. Mahdollisen ristiriitatilanteen sattuessa on helppo tarkastaa, mitä asiasta on yhteisesti sovittu.

Hevosten hyvinvoinnin kannalta yhä kasvava ongelma on hevosten vähäinen liikunta ja liiallinen ruokinta, mikä väistämättä johtaa hevosen lihavuuteen. Mielikuva terveestä ja hyvinvoivasta ihmisestä on urheilullinen henkilö. Jostain syystä mielikuva hyvinvoivasta hevosesta on yleistäen hieman ylipainoinen, hyvin syövä ja rauhallinen yksilö. Hevosen tulee saada elää hevosen elämää. Hevonen on luotu liikkumaan, eikä nykypäivän urbanisoituminen ole muuttanut tätä tosiasiaa miksikään – hevonen tarvitsee liikuntaa myös 2000-luvulla ja hevosenomistajan tehtävä on huolehtia, että hevosella on siihen mahdollisuus.

Eläinsuojelulaki määrää hevosen hoidon minimivaatimukset. Eläinsuojelulain tarkoituksena on suojella eläimiä kärsimykseltä ja kivulta. Lain avulla pyritään myös edistämään eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Eläintenpidossa on edistettävä eläinten terveyttä ja hyvinvointia ja otettava huomioon sekä fyysiset että lajinmukaiseen käyttäytymiseen liittyvät tarpeet. Hevosia koskevat eläinsuojelusäädökset on koottu Eviran oppaaseen Hevonen – eläinsuojelulainsäädäntöä koottuna. Myös Suomen Hippoksen ja Suomen Ratsastajainliiton kilpailusäännöt tähtäävät hevosen hyvinvoinnin varmistamiseen.

Hevosenomistajuus on elämäntapa. Jos epäröit tai olet huolissasi aikatauluistasi tai rahoituksesta, voi olla parasta jättää hevosen hankinta vain unelmaksi. Tällöin voit valita vähemmän sitovan harrastamisen tavan esimerkiksi ratsastuskoulussa tai hankkia osuuden kimppahevosesta.

Hevosesta luopuminen

Hevosesta on huolehdittava ja kannettava vastuu läpi sen elinkaaren. Hevosen omistajan elämäntilanne saattaa ajan kuluessa muuttua, eivätkä aika ja rahat ehkä enää riitäkään oman hevosen pitämiseen. Terveelle ja tehtäväänsä soveltuvalle hevoselle saattaa löytyä uusi koti myynnin tai vuokrauksen kautta. Joskus on tehtävä vaikea päätös hevosen lopettamisesta. Syitä lopettamiseen voi olla monia, esimerkiksi hevosen sairaus, vamma tai sopimattomuus käyttötarkoitukseensa. Vaikka päätös hevosen lopettamisesta tuntuu raskaalta, omistajan täytyy aina pystyä ajattelemaan hevosen parasta. Tukea ja apua lopettamispäätökseen saa eläinlääkäriltä.

Päätöstä lopettamisesta ei hevosen hyvinvoinnin vuoksi saa pitkittää. Hevosen lopetus on suoritettava siten, ettei sille aiheudu tarpeetonta kipua tai kärsimystä. Eläinlääkäri voi lopettaa hevosen lääkeaineilla tai hevonen voidaan viedä teurastettavaksi. Hevosen voi haudata omalle maalle vain kunnan ympäristönsuojelunviranomaisen luvalla. Myös hevosen tuhkaus on mahdollista.

Hevosen teurastaminen on eettinen vaihtoehto ja vastuullisen hevosenomistajan valinta. Suomessa vuosittain lopetettavista noin 4 000 hevosesta vajaa 1 500 teurastettiin elintarvikekäyttöön vuonna 2015 (37%). Suomeen tuodaan vuosittain lähes 2 miljoonaa kiloa ulkomaista hevosenlihaa. Suurimmat tuontimaat olivat vuonna 2015 Kanada, Ranska, Meksiko ja Argentiina.

Erja Mattila

Hippos ry

Eläintenviikko.fi-sivuston blogikirjoitukset eivät edusta SEYn vaan kirjoittajan tai hänen edustamansa organisaation kantaa.

Ohjelma:
16.30 Tervetuloa!
16.35-17.30 Millainen eläin hevonen on? eläintenkouluttaja Tuire Kaimio
17.30-17.45 Tauko
17.45-18.45 Pienillä muutoksilla parempaan hyvinvointiin: Käytännön vinkkejä hevostenpitoon, eläintenkouluttaja Minna Tallberg
18.45-19.45 Hevonen ja ihminen: Mistä hevosen ja ihmisen suhde muodostuu? eläinten käytösneuvoja Jaana Pohjola
19.45 Tilaisuuden päätös

Tervetuloa! Seminaariin on vapaa pääsy.

Seminaaria on mahdollista seurata myös suorana SEYn sivuilla www.sey.fi ja myöhemmin tallenteena samassa osoitteessa.

Yhdistys järjestää Eläinten viikon ruokakeräyksen Viikin Prismakeskuksessa 8.10.2016.
Eläinsuojelutyö ei aina vaadi pitkää sitoutumista esimerkiksi löytöeläinten hoitotyöhön. Kuka tahansa voi kantaa kortensa kekoon osallistumalla vaikkapa eläinten viikon ruokakeräykseen.

Eläinsuojeluyhdistysten Kummit ry kerää ruokaa ja tarvikkeita kodittomille eläimille Viikin Prismakeskuksessa lauantaina 8. lokakuuta klo 11–17. Keräyspiste sijaitsee Prismakeskuksen käytävällä Prisman sisääntuloporttien vieressä 1. kerroksessa.
Vastaanotamme:
• kissan- ja koiranruokaa,
• kissanhiekkaa,
• muita eläinten hoitotarvikkeita.

Löytöeläintalot tarvitsevat erityisesti kissojen märkäruokaa, sillä suurin osa löytöeläimistä on kissoja. Keräyksen lahjoitukset toimitetaan Rekku Rescuelle ja Hartolan Seudun Eläinsuojeluyhdistykselle.

Keräyspisteellä voi myös tutustua eläinsuojeluyhdistysten toimintaan sekä ostaa myyntituotteita, joiden tuotto käytetään eläinsuojelutyön tukemiseen.

Eläinten viikon ruokakeräys järjestetään Viikin Prismakeskuksessa seitsemättä kertaa. Edellisen vuoden tuotto oli 11 ostoskärryllistä ruokaa ja tarvikkeita.
Lisätietoja:
esyjenkummit@gmail.com
www.esyjenkummit.net

Hausjärven eläinsuojeluyhdistys ry

Hausjärven Eläinsuojeluyhdistys järjestää yhteistyössä Mäntsälän Kansalaisopiston kanssa eläinsuojeluaiheisen luentosarjan loka-marraskuussa 2016. Vierailevina luennoijina toimivat Minna Tallberg ja Helena Telkänranta. Luentosarjan aloittaa Eläinten päivänä 4.10. järjestettävä Minna Tallbergin luento. Luento pidetään Mäntsälässä opistotalolla klo 18.00-19.30 ja sen otsikkona on Tunnista hevosen eleet ja ilmeet. Helena Telkänranta luennoi 1.11. klo 18.00-19.30 samassa paikassa otsikolla Millaista on olla eläin? Luennoille ilmoittaudutaan Mäntsälän Kansalaisopiston sivuilla.

Hausjärven Eläinsuojeluyhdistys järjestää Eläinten viikon kunniaksi Katit kuntoon -leikkaustempauksen. Katit kuntoon –tempaus toteutetaan yhdistyksen yhteistyöeläinlääkäriasemilla: ELL Pirjo Pirjola (Hausjärvi), Järvenpään eläinlääkäriasema Jär-Vet, Eläinlääkäriasema Tassutalo (Mäntsälä), ELL Christel Boy (Pornainen) ja Etelä-Hämeen Eläinlääkäriasema (Riihimäki). Kampanja alkaa 3.10. ja päättyy 15.10. Yhdistys tukee kampanja-aikana yhteistyöeläinlääkäriasemilla tehtäviä kissojen kastrointeja ja sterilointeja 20e (kollit) / 40e (nartut). Tuki vähennetään eläinlääkäriasemilla asiakkaalta laskutettavasta hinnasta. Lisäksi yhdistys tukee leikkauksen yhteydessä otettavaa kolmoisrokotetta 10e / kissa. Ilmoittautumiset ja ajanvaraukset kampanjaan tehdään suoraan eläinlääkäriasemille 26.9. alkaen.

Keski-Suomen eläinsuojeluyhdistys ry

Eläintenpäivä la 8.10.2016

Jyväskylän kaupunginkirjaston pienessä luentosalissa

PÄIVÄN OHJELMA:

11:00-11:50 Eläintenpäivän avaus ja luento: Luonnollinen hevosmiestaito (osa I), hevoskouluttaja Teija Sillgren

11:50-12:15 Keppihevoskilpailu sekä mehua&keksiä

12:15-13:00 Luento: luonnollinen hevosmiestaito (osa II), hevoskouluttaja Teija Sillgren

13:00-13:15 Valokuvakilpailun ”Hevosen kanssa” voittaja, yhdistyksen kunniakirjan jako ja loppusanat.

Keppihevoskilpailu on suunnattu perheen pienimmille, mutta niin halutessaan kilpailuun voi osallistua kaikenikäiset keppihevosten omistajat ratsuineen. Kilpailussa keppihevonen esitellään yleisölle ja tuomarille ratsastamalla lyhyt helppo rata (ei hyppyesteitä). Ilmoittautuminen paikan päällä ennen kilpailun alkua.

Voittajakolmikon valinnassa painotettaan: 

- Keppihevonen on siisti ja hyvin hoidettu

- Ratsastaja kohtelee keppihevostaan hyvin

- Ratsukon yhteistyö toimii hyvin

Tukea eläinsuojelutyölle?

Tapahtumassa on myynnissä myös KSESYn uunituoreet seinäkalenterit vuodelle 2017 sekä uusi, tyylikäs KSESY-kangaskassi ”Vastuuta kantamassa”, jonka on suunnitellut Nina Leskelä.

Tapahtumaan on vapaa pääsy, TERVETULOA!

Käy katsomassa myös Hevosen kanssa - valokuvanäyttely ja äänestä suosikkiasi kirjaston alakäytävällä 4.-8.10.2016

Keski-Suomen eläinsuojeluyhdistys järjestää Muuramen  hyväntekeväisyystapahtuman yhteistyössä Muuramen Nisulanmäenkoulun kestävän kehityksen ryhmän kanssa 9.10.

Ohjelmassa eläinten viikon kulkue n. klo 13 Muuramekeskukselta ja tapahtumapaikalla n. klo 14 alkaen leikkimielinen match show sekä ruoka- ja tarvikekeräys Ksesy:n infopisteellä. Tapahtuman tuotto lahjoitetaan Keski-Suomen eläinsuojeluyhdistykselle.

Kokkolanseudun eläinsuojeluyhdistys ry

Kokkolanseudun eläinsuojeluyhdistys järjestää la 8.10 perinteisen eläinten viikon kulkueen, lähtöpaikka klo 12 Mannerheiminaukiolta.

Su 9.10 Nuorisokeskus Vingessä (Puutarhakatu 2) on luento "Kissa lemmikkinä", jonka pitää Päivi Berg.

Lappeenrannan seudun eläinsuojeluyhdistys ry

Yhdistys järjestä perinteiseen tapaan ruoka- ja tarvikekeräyksen Eläinkoti Pesän ja sijaiskotien kissojen hyväksi. Myös koirille tulevat tavarat toimitetaan eteenpäin. Keräyksiä ainakin seuraavissa paikoissa:

Lappeenranta:
- Trimmauspalvelu Trimpet ja Eläinklinikka Loime ottavat lahjoituksia vastaan koko eläinten viikon ma-pe klo 8-19 osoitteessa Standertskjöldinkatu 1, 53200 Lappeenranta.
- Lappeenrannan Prismassa keräys pe 7.10. klo 17-21
- Luonnonkosmetiikkamyymälä ja kauneushoitola Ecobella, Kauppakatu 47 53100 Lappeenranta, vastaanottaa lahjoituksia koko eläinten viikon ajan aukioloaikojen mukaan: ma 12-17.00, ti-pe 10-17.00 ja la 10-14.
- Rahulan Rehu, Kaakkoiskaari 22, 53500 Lappeenranta, vastaanottaa lahjoituksia koko eläinten viikon ajan aukioloaikojen mukaan.
- K-supermarket IsoKristiina, Kaivokatu 5, 53100 Lappeenranta, vastaanottaa lahjoituksia koko eläinten viikon ajan 4.-10.10. aukioloaikojen mukaan.

Imatra:
- Monikulttuurinen toimintakeskus Kipinä, Asemäentie 6B 55120 Imatra, ottaa vastaan lahjoituksia koko lokakuun ajan ma ja to klo 13-18 ja ti-ke klo 13-16, perjantaisin suljettu. Eläinten viikon kunniaksi Kipinän koko lokakuun teema on eläimet.
- Super Pet Imatra, Tietäjänkatu 2 55100 Imatra, ottaa lahjoituksia jatkuvasti vastaan ja toimittaa ne eläinkoti Pesälle. Jos lahjoitukset haluaa ostaa Super Petistä, Super Pet tarjoaa -20% alennuksen lahjoituksille.
- Nuorisotila Koskis, Einonkatu 9 55100 Imatra, ottaa lahjoituksia vastaan ma, ti ja to klo 14 -20, ke 14-16 ja pe 16-22 (kellonajat saattavat muuttua)
- Imatran pääkirjastolla on keräys pe 7.10. klo 15-18  Virastokatu 1, 55120 Imatra

Läntisen Uudenmaan eläinsuojeluyhdistys ry

Yhdistys järjestää Kissa vieköön hyväntekeväisyystapahtuman la 8.10 K-Citymarket Vihti Nummelassa osoitteessa Tuusankaari 1. Yhdistys vastaanottaa tapahtumassa tuotelahjoituksia eläimille. Kaikki lahjoitetut tuotteet lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Tule tutustumaan yhdistyksen toimintaan!

Oulun seudun eläinsuojeluyhdistys ry

Oulun seudun eläinsuojeluyhdistys järjestää Eläinten viikolla luennon teemalla "Hevosten hyvinvoinnin mittaaminen ja tunnusluvut". Luennolla perehdytään muun muassa hevosen lajityypilliseen käyttäytymiseen ja sen huomioimiseen päivittäisessä toiminnassa, pienin arkisin teoin. Puhujana on eläinten käytösneuvoja ja Eläinkoulutusblogin kirjoittaja Jaana Pohjola.

Luento järjestetään Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan salissa lauantaina 8.10. klo 12.30-14. Tapahtumaan on vapaaehtoinen pääsymaksu, jolla voit tukea yhdistyksen eläinsuojelutoimintaa.

Pohjola luennoi samana päivänä myös kissojen stressinhallinnasta, luento järjestetään klo 14.30-16 Pakkalan salissa.

Yhdistys järjestää myös ruokakeräyksen esyn sijaiskodeissa kotia etsiville eläimille  tiistaina 4.10.  klo 9-21 K-citymarket Oulu Kaakkuri (Metsokankaantie 5, 90420 Oulu).

Perniön Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry

Yhdistys on mukana Auttaja 2016 -messuilla Salossa 8.10. klo 11-16 Salohallissa.

Pielisen eläinsuojeluyhdistys ry

Yhdistys järjestää Kiieksen tilalla Nurmeksessa 1.10.2016 Eläintenviikon hevostapahtuman klo 16.00-18.00. Tapahtumassa hevosen hoitoa, kärriajelua ja muuta hevospuuhaa koko perheelle.

Rovaniemen seudun eläinsuojeluyhdistys ry

Rovaniemen Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry järjestää lauantaina 8.10. Eläinten viikon tapahtumana luennon, puhujana Helena Telkänranta. Aiheena ”Millaista on olla eläin?” Aloitus Lapin Yliopiston tiloissa klo 10 alkaen. Arvioitu kesto taukoineen 6 tuntia, mahdollisuus kysymyksille. Tarkempaa tietoa tapahtumasta Rovaniemen Seudun Eläinsuojeluyhdistyksen nettisivuilta sekä Facebook-sivuilta.

Satakunnan eläinsuojeluyhdistys ry

Yhdistys järjestää lemmikkitapahtuman Porin raviradalla 9.10 klo 10.00 -17.00.

SEY Savonlinna ry

Koko perheen hevostapahtuma Kerimäen puukirkon nurmialueella lauantaina 8.10. kello 12-15 ja sunnuntaina 9.10. kello 10-14. Vapaa pääsy.

Kerimäellä järjestetään kaksipäiväinen koko perheen hevostapahtuma 8.-9. lokakuuta. Lauantaina vietetään suomenhevosen päivää Kerimäen puukirkon nurmialueella kello kahdeltatoista alkaen. Paikalla tapahtumassa on viisi hienoa suomenhevosta, jotka tuovat esille suomenhevosen monipuolisuutta ja monikäyttöisyyttä.
— Ihmiset pääsevät hevoskärryajelulle maailman suurimman puukirkon ympäri, kertoo tapahtuman kokoonpanijana toimiva Heidi Naukkarinen Saimaan Hevosurheilijat ry:stä.

Sunnuntaina luvassa on Heppabrunssi kello kymmeneltä alkaen. Toistakymmentä ratsastajaa ratsastaa maastoratsastuslenkin niin, että lenkki päättyy Kerimäen puukirkon läheisyyteen. Lounaskahvila Katriannan takapihalle rakentuu hevosten parkkipaikka, jossa huolehditaan hevosten hyvinvoinnista. Hevoset saavat myös nauttia paikalle tuodusta heinäpitoisesta ”brunssista”.
— Lisäksi luvassa on talutusratsastusta sekä tarkkuusammuntaa, sanoo Naukkarinen.

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Saimaan Hevosurheilijat, SEY Savonlinna ja Lounaskahvila Katrianna. Kerimäen hevostapahtuma liittyy jokavuotiseen eläinten teemaviikkoon, jota vietetään 4.-10. lokakuuta. Tänä vuonna teemana on ”Ole hellä hevoselle”.
— Hevonen on tuttu, mutta samalla kuitenkin monelle jo vieras eläin, sanoo SEY Savonlinnan puheenjohtaja Minna Särkkä.
SEY haluaa muistuttaa kaikkia eläinten hyvästä ja asianmukaisesta kohtelusta.

Järjestäjät toivovat tapahtumaan paikalle erityisesti lapsiperheitä.

SEY Ylivieskan seutu ry

Yhdistys järjestää yhdessä Jokilaakson Ratsastajien kanssa Kari Vepsä-viikonlopun. Perjantaina 7.10.2016 Kari Vepsa pitää kirkkokonsertin Ylivieskan Suvannon kappelissa. Lauantaina 8.10.2016 Kari Vepsän hevosdemo Ylivieskan maneesilla klo 12 alkaen, kurssin hinta 25€. Kaikkien lipun ostaneiden kesken arvotaan kaksi lahjakorttia hevostarvikeliikkeisiin ja paikalla myös JoRan pitämä bufetti. Tapahtumasta lisätietoa Ylivieskan seudun esyn Facebook-sivuilla.

Urjalan eläinsuojeluyhdistys ry

Urjalan kirjastossa on tiistaina 4.10.16 kello 17.30-19  yleisöluento ”Käytännön neuvoja hyvään hevosenpitoon”, jonka pitää Hessitallin yrittäjä, agrologi AMK  Heidi Sinda. Heidi on vuosia kasvattanut ja kouluttanut suomenhevosista menestyneitä kilpahevosia sekä monipuolisia harrastehevosia.

Tilaisuuden järjestää Urjalan Eläinsuojeluyhdistys yhteistyössä Urjalan kirjaston kanssa.

Vaasanseudun eläinsuojeluyhdistys ry

Yhdistys järjestää tapahtuman yhteistyössä Hubertuksen hevostallin kanssa 5.10 klo 17-19 osoitteessa Kuulankatu 15 65230 Vaasa.

Valkeakosken seudun eläinsuojeluyhdistys ry

Yhdistys järjestää eläinten ruokakeräyksen Valkeakosken Koskikaralla, päivämäärät tarkentuvat myöhemmin.